E tupu putuputu ana te au vai puke i roto i Aotearoa, e, e mānganui te kino te ka tupu, e te mate. Kimi‘ia te au rāvenga tau, i mua ake, i te tuātau e tupu ra, e i muri ake, i te vai puke.

‘Akatopa‘ia te kino ta te vai puke ka rave

Kimi‘ia te ‘irinaki‘anga no runga i te kino ta te vai puke ka rave i roto i to‘ou matakeinanga. Tei ko pa‘a i to‘ou kōnitara ‘oire, te au rāvenga tauturu, e te ‘akakitekite‘anga no runga i te ‘akatopa‘anga i te kino ta te vai puke e ‘irinaki‘ia nei, ka rave.

‘Ākara matatio, i ta‘au insurance i te au mata‘iti tātakita‘i. Ka tauturu te insurance no runga i to‘ou ngutu‘are, e te au ‘apinga i roto, i te ‘akatū iākoe me pue‘u to‘ou ngutu‘are i roto i teta‘i manamanatā.

Te Internal link
A house

Kare tatou e kite e ‘ā‘ea te au ‘akatane‘a‘anga e tupu ei, māri ra, ka rauka ia tatou i te te‘ate‘amamao no te reira. Ko to‘ou kainga teta‘i ngā‘i pu‘apinga rava atu, no te ‘akamata i teia. Kimikimi‘ia te au rāvenga no te ‘akaponuiā‘au‘anga i to‘ou kainga, e te tumu kia putuputu koe i te ‘ākara‘anga meitaki, i ta‘au insurance.

Te‘ate‘amamao i mua ake i teta‘i vai puke

Kimi‘ia ki ko i to‘ou kōnitara ‘oire, me te tarotokakā‘ia ra e, ka tukia to‘ou kainga, me kore ra, ta‘au pītiniti i te vai puke, e, ka ‘akape‘ea ratou i te ‘akamatakite‘anga iākoe, me anoano‘ia koe kia ‘akaātea. Ui atu no runga i:

  • Te au parāni ‘akaātea‘anga, e te turanga ‘akamatakite‘anga i roto i te ‘oire
  • Ta‘au ka rave no runga i ta‘au au ‘animara/manu ‘akaperepere, e ta‘au ‘ānimara/manu pāma
  • Ta‘au ‘akatopa‘anga i te manatā o te vai puke, i roto i to‘ou kainga, me kore ra, i ta‘au pītiniti, no te tuātau ki mua

Te ‘ākara‘anga meitaki i te au mea ka anoano koe, ma te ma‘ani ta‘okota‘i, i teta‘i parāni.

‘Āpi‘ipi‘i‘ia ta‘au pārani no te tuātau manamanatā tupu po‘itirere, e te kaveinga ‘akaātea‘anga ki te ngā‘i teitei ake.

Te rave i te au rāvenga ‘akatopa‘anga i te kino, te ka tupu i roto i te tuātau vai puke, ma te ‘akapāpu e, tei roto te ‘akaue‘anga no te vai puke i ta‘au insurance.

Te Internal link
Emergency supplies on some pantry shelves

I roto i teta‘i mananatā tupu po‘itirere, ka piritia pa‘a koe ki te kainga, no teta‘i toru rā, me kore ra, ka tere atu. Kua kī takere to‘ou ngutu‘are i te au mea tau no te manamanatā tupu po‘itirere, te tā‘anga‘anga‘ia ra i roto i te au rā tātakita‘i. Kimikimi meitaki i te manako, no runga i te au mea ka anoano koe, ma te ma‘ani i teta‘i parāni, kia pu‘apinga.

Te rāvenga tau i te tuātau vai puke

Tuku‘ia te turanga pōnuiā‘au na mua. ‘Auraka e rave i te au rāvenga ‘ēkōkō‘ia. ‘Anga‘anga viviki me kite koe i te vai e puke mai ra.

Ka tupu viviki te vai puke. Me kite koe i te vai e puke mai ra,‘auraka e tiaki no te ‘akamatakite‘anga mana. Neke ki te ngā‘i teitei, ma te ‘akamamao atu mei te vai puke.

No‘o ki va‘o ake i te vai puke

‘Auraka rava atu e ‘aere, e kau, me kore ra, e ‘aka‘oro na roto i te vai puke. E ma‘ata te au tumatetenga vai puke e tupu ana, na roto i te aronga e tautā ra te ‘aka‘oro na roto i te vai puke.

Mou ua atu rāi ki te ‘irinaki‘anga e, kua kī te vai puke i te tītā no runga i te au pāma, i te au vairākau, e te repo. Ka tū‘ia koe i te maki no roto i te vai puke. ‘Akapāpu kia pu‘a/tāmā meitaki koe i to‘ou rima, kāka‘u, e to‘ou kainga, i muri ake i te vai puke.

Me ka tupu te vai puke:

Te no‘o‘anga kite i te au mea tau kia rave‘ia. ‘Akarongo ki te rātio, me kore ra, āru‘ia to‘ou Civil Defence Emergency Management Group, na runga i te ‘ātuitui roro uira.

No‘o te‘ate‘amamao no te ‘akaātea‘anga, ma te vai‘o i ta‘au kete rave viviki ki te pae. ‘Akarongo ki te au turanga tauturu i roto i te tuātau manamanatā tupu po‘itirere, e te au ‘aka‘aere o te Civil Defence i roto i te matakeinanga. Āru‘ia teta‘i ua atu ‘iku‘iku‘anga no runga i te ‘akaātea‘anga i roto i to‘ou matakeinanga. ‘Ākara meitaki iākoe ‘uā‘orāi me kare koe e pōnuiā‘au ana.

Neke‘ia te au ‘ānimara/manu ‘akaperepere ki teta‘i ngā‘i pōnuiā‘au, ma te neke atu i te au ‘ānimara/manu pāma ki te ngā‘i teitei ake. Me ka ‘akaruke koe, ‘apaina ta‘au au ‘ānimara/manu ‘akaperepere. Me kare e pōnuiā‘au ana no‘ou, kare katoa i reira, e pōnuiā‘au ana no ratou.

Tāmate‘ia te vai, te uira, e te gas, me ‘akakite‘ia atu.

Tātāki‘ia te au ‘apinga ‘oko ma‘ata, e te au ‘apinga rikarika, kia teitei mei runga i te ta‘ua. Tei roto i teia, te au ‘apinga uira, e te au tū vairākau. Tā‘anga‘anga‘ia te au vairanga kare e kino i te vai, i te taporoporo i te au ‘apinga pu‘apinga.

Tākina‘ia te au ‘ārai māramarama, te au moenga, e te au pūtē-moe, mei runga i te ta‘ua.

‘Ātoro‘ia atu to‘ou au tangata tupu, e teta‘i atu e anoano ra i ta‘au tauturu.

Te External link
Civil Defence logo

Kimi‘ia te Civil Defence Emergency Management (CDEM) Group, no to‘ou ‘oire.

Te rāvenga tau i muri ake i teta‘i vai puke

‘Auraka e ‘oki ki te kainga, kia ‘akakite roa atu te Civil Defence, e te au turanga tauturu i roto i te tuātau manamanatā tupu po‘itirere e, e pōnuiā‘au no te ‘oki. Kare pa‘a e pōnuiā‘au no te ‘oki ki te kainga, noātu me marō te vai puke.

‘Auraka e aere ki te au ngā‘i tei kino. Ka tāmanamanatā atu pa‘a koe i te aronga kimi rāvenga, e teta‘i atu au rāvenga no te manamanatā tupu po‘itirere, e ko te kino ā‘ea koe mei te au mea kino o te vai puke

‘Ākara meitaki i mua ake ka taka‘i ei koe. I muri ake i te vai puke, ka pāteretere pa‘a te one, e te au ta‘ua, me kore ra, ka tāpoki‘ia ki te tītā, pērā katoa, te au mo‘ina nga‘anga‘ā, e te naero.

Tauturu‘ia teta‘i atu me ka rauka iākoe, ratou tikāi te anoano tauturu ke ra.

Me kua kino to‘ou kainga

  • ‘Auraka e rave i teta‘i ua atu ‘anga‘anga te ka tāmanamanatā i to‘ou turanga pōnuiā‘au, me kore ra, te ka ‘akakino atu i to‘ou kainga.
  • ‘Ārāvei viviki atu i to‘ou kāmupani insurance.
  • Me e ngutu‘are tāra‘u to‘ou, ‘ārāvei atu i to‘ou ‘atu-‘enua, e te kāmupani insurance, no te au ‘apinga i roto i te ngutu‘are.
  • Nene‘i‘ia teta‘i ua atu ‘apinga tei kino. Ka tauturu viviki teia i te vāito‘ia‘anga ta‘au au ‘oro‘anga.

Te kai pōnuiā‘au i muri ake i te vai puke

Tīria‘ia te kai, e te vai inu, tei pakia‘ia ana e te vai puke, pērā katoa te au punu kai.

Kape‘ia te inu‘anga, me kore ra, te te‘ate‘amamao‘anga kai ki te vai paipa, kia pāpu roa iākoe e, kare i kino. Āru‘ia te au ‘iku‘iku‘anga a te au ‘aka‘aere o to‘ou matakeinanga, no runga i te tunu‘anga i te vai.

‘Ākara‘ia te kupenga uira a te Ministry for Primary Industries, no runga i teta‘i atu ‘akakitekite‘anga, no runga i te kai pōnuiā‘au, i te tuātau, e i muri ake i teta‘i manamanatā tupu po‘itirere.

Te tāmā‘anga i muri ake i teta‘i vai puke

Tāmā‘ia, ma te tāmarō, i to‘ou ngutu‘are, e te au ‘apinga ravarāi i roto. Ka rauka i te vai puke i te ma‘ani i te reva i roto i to‘ou ngutu‘are kia kino no te ora‘anga meitaki. Me mā‘ū te au ‘apinga no teta‘i rua rā, e tere atu, i te ma‘ata‘anga o te taime, ka tātarāmoa‘ia. Te vai katoa ra pa‘a te au manumanu taukore i roto i to‘ou ngutu‘are i muri ake i teta‘i vai puke.

Ka ‘akamaki pa‘a te tātarāmoa i teta‘i aronga potopoto a‘o, i te aronga kare e pakari ana te au mannumanu tamaki i te maki i roto i to ratou kōpapa, me kore ra, i te aronga e maki ‘akaea to ratou.

Komakoma atu ki to‘ou taote, me kore ra, ki teta‘i atu ta‘unga rapakau, me e au ui‘anga ta‘au no runga i te tāmā‘anga, me kore ra, i te ‘anga‘anga‘anga ki roto i teta‘i ngutu‘are tei kī‘ia ana e te vai puke. Me e ma‘ata te tātarāmoa, ka ‘ingangaro pa‘a koe i reira, i te ‘apai mai i te au ta‘unga tāmā tātarāmoa.

Pāruru iākoe ‘uā‘orāi, na roto i te ‘a‘ao‘anga:

  • i teta‘i matatāpoki tīti‘a/ta‘au reva
  • i te tīti‘a
  • i te ‘a‘aorima
  • te kaka‘u pāruru te va‘ī ra i to‘ou nga rima, e te vaevae, e
  • te tāmaka mātūtū.

Tīria‘ia teta‘i ua atu ‘apinga tei mā‘ū i te vai puke, e kare e rauka kia tāmā‘ia.

Tīria te au tipunu rākau, te au mātipi/kokai una, e te komata no te mō‘ina ū pēpē, e te au komata tāvarenga, me kua tāpoki‘ia ana e te vai puke. Kare atu e rāvenga pōnuiā‘au no te tāmā‘anga i teia au mea

Tāmā meitaki ia te au pāni ‘āuri, e te au mātipi/kokai ‘āuri, na roto i te tunu‘anga ki roto i te vai mā.

Te External link
Ministry for Primary Industries logo

Kimikimi‘ia teta‘i atu no runga i te tāporoporo‘anga i ta‘au kai kia ponuiā‘au, ki runga i te kupenga uira, a te Manatū Ahu Matua.

Te au tu manamanatā

Ra‘ira‘i ua atu te au manamanatā nātura, i roto i Aotearoa. Kimi‘ia te au rāvenga tau, i mua ake, i te tuātau e tupu ra, e i muri ake, i teta‘i ua atu tu manamanatā tupu po‘itirere.